VADSBO MJÖLK - näkymättömän lehmän jalostus

Lypsettäessä 1300 lehmän karjaa, on lehmien terveydellä ja toiminnallisuudella erittäin tärkeä asema. Karjaan ei haluta lehmiä, jotka vievät ylimääräistä aikaa.

Tilanhoitaja Henrik Larsson sekä jalostuksesta ja siemennyksestä vastaava Marie Gustafsson kertovat haasteistaan ja menestyksestään Ruotsin suurimman karjan parissa. Vadsbo Mjölkin jalostustavoitteena on keskikokoinen, helppohoitoinen ja helposti tiinehtyvä lehmä.

Viiden vuoden suunnitelma

Toiminta alkoi vuonna 2009, kun he ostivat 700 lehmävasikkaa ja kokonaisen 250-päisen lypsykarjan. Kaksi vuotta myöhemmin lypsettäviä lehmiä oli 1000. "Viisi vuotta aloituksesta on yleensä se aika, kunnes karjan tuotanto on tasapainossa. Me olemme nyt saavuttaneet sen! Nyt voimme keskittyä yksityiskohtiin", Henrik sanoo.

Genomitestit kaikille lehmille

Vadsbo Mjölk liittyi LD-projektiin* kesällä 2015 voidakseen tunnistaa karjan parhaat hiehot. "Vuosittain valitsemme 150 hiehoa ja meille on erittäin tärkeää tietää, mitkä hiehot ovat karjamme parhaat. Säästämme paljon rahaa lähettämällä kaikki hiehomme hiehohotelliin", Henrik kertoo. Hän jatkaa: "Tavoitteenamme on uudistaa karjaa vuosittain 33%, ja tuo tavoite on saavutettavissa.  Käytämme parhaalle 10% hiehoista X-Vik siementä ja matalan NTM-arvon saaneille 20% hiehoista käytämme lihakarjan siementä. Lihakarjan kanssa risteytetyt hiehot ja huonon NTM-arvon saaneet hiehot myydään teuraaksi. Lihan hinta on hyvä tänä päivänä ja se tuo ison osan tilamme kokonaistuloista." 

60% VikingRed, 40% Holstein

Vadsbo Mjölkin karja koostuu 60% VikingRed ja 40% 
Holstein roduista. Tähän päädyttiin kun tilalle alussa
 ostettiin 700 lehmävasikkaa ja 250 päinen lypsykarja. 
 Jako tuntuu pysyvän edelleen samana. Jokaisen lehmän
 on todistettava arvonsa pysyäkseen karjassa, ja sillä
 ei ole mitään tekemistä rodun kanssa. "Vaikka Holsteinit 
tuottavatkin vähän yli 1000kg enemmän vuodessa, 
niin VikingRed-rodun etuna on parempi 
terveys ja vankka rakenne", Marie kertoo.

Jalostusstrategiat

Suuressa karjassa lehmiä johdetaan ryhmänä, ei yksilöinä. "Laitamme suurimman painoarvon tyttärien hedelmällisyydelle valitessamme sonneja. Lehmä voi olla vaikka kuinka hyvä muuten, mutta jos lehmä ei tiinehdy, niin muut ominaisuudet menettävät arvonsa", Marie kertoo. 
Poikimaväli on 12 kk ja useamman annoksen käyttö yhtä hedelmöitystä kohden on sopivaa, jos se on tarpeellista. "Yhden lisäannoksen kustannus on minimaalinen verrattuna pitkittyneeseen tiinehtymiseen. Tästä syystä emme seuraa käytettyjen siemenannosten määrää per tiinehtyminen, vaan meille tärkeä seuranta-arvo on poikimaväli. Aloitamme hedelmöityksen heti kun se on mahdollista poikimisen jälkeen. Haluamme lehmämme mahdollisimman pian aina uudestaan tiineeksi", selittää Henrik. 

Heille on tärkeää, että lehmät eivät ole liian suuria kooltaan. "Suuret lehmät eivät tunnu kestävän pitkään. Haluamme karjamme olevan mahdollisimman tasakokoinen, joten valitsemme isompia VikingRed-sonneja ja pienempikokoisia Holstein-sonneja", Henrik avaa heidän jalostusperiaatteitaan. VäxaSverigen jalostusneuvoja Eva Hultman on juuri tutustuttanut heidät uuteen tietokonepohjaiseen siitosohjelmaan ja Marie on erittäin tyytyväinen siihen. 

Koska tuotanto on luomutuotantoa, lehmien tulee laiduntaa vuodesta kolme kuukautta ja lisäksi päästä jaloittelemaan ulkona kaksi kuukautta vuodesta. Tämä asettaa lehmien jalkojen sekä sorkkien rakenteen ja terveyden tärkeään asemaan, sillä lehmät joutuvat kävelemään paljon. Myös laidunten, ja reittien laidunten ja navetan välillä, on oltava hyvässä kunnossa. 

"Olemme nyt laajentamassa karjaamme 1400 päiseksi. Laajentaminen sitä suuremmaksi on vaikeata ilman lisärakentamista. Tarvitaan mm. uusia poikimakarsinoita ja vasikkanavetta. Kaikki paikat tarvitsevat hienosäätöä ja kehittämistä", Henrik sanoo. “Jalostuksessa on tärkeää pitää päämäärä aina mielessä ja edetä sitä kohti", toteaa Marie.

Faktoja

Vadsbo Mjölk on Vadsbo Växtodlingin tytäryhtiö, jonka omistaa yhdeksän tilallista. 

Työntekijät: 22 työntekijää sisältäen hallinnon ja huoltotyöntekijät 
Lehmät: 60% VikingRed, 40% Holstein
Tuotos: 9,100 kg EKM
Karusellilypsyasema, 60 lehmää. Lypsy 2 kertaa päivässä. 

Muuta

2500 ha, 300 ha laidunta
Luomuviljelyä
8% utaretulehduksia populaatiosta
Poikimis-ikä: 25 kk
Poikimaväli: 12 kk

*LD-projekti = VikingGenetics tukee hiehojen genomitestausta, jotta saataisiin suurempi referenssipopulaatio ja suurempi luotettavuus genomipohjaisiin jalostusarvoihin.